Luk 12 | BBR | STEP | Jisas ko arenuk arenuk, roasiret sosop tururmana, aka aka suosuotein. Jisas nukas amke kon tamareäu roat awarowon, “Ak Parisi roat akan bret makona, noroiäwon marasin enip jis jekur aparaiei. Ak akan ämän eposek mitu orip roinai, jekur aparwe. Kiro ämän erekapu epar wa, okon, jekur aparwe.

Luke 12

Ak jekur tai rainai, ämän wasarewe.

1 Jisas ko arenuk arenuk, roasiret sosop tururmana, aka aka suosuotein. Jisas nukas amke kon tamareäu roat awarowon, “Ak Parisi roat akan bret makona, noroiäwon marasin enip jis jekur aparaiei. Ak akan ämän eposek mitu orip roinai, jekur aparwe. Kiro ämän erekapu epar wa, okon, jekur aparwe. 2 Owon, osap kururur raiäi kiro erekapu amop päi, owo osap ämäi miäi roasiret äpu maiei. 3 Keseria, ak owo ämän pututu, ämäi araiei, amop arou opok rowaiei. Ak owo ämän äiäurar owa im penemoi, araiei kiro ou oikas tone sakau araiei.”

Ik inok iminäu?

(Matiu 10:28-31)

4 Jisas nukas ätäi äiewon, “Isan jaiat, is epar awarom, ak kiro roat, karauk roat akwarona, meiäiei ak wa iminewarau. Tawa, kiro roat akas ak ätäi aru marau senek wa. 5 Is ak inok iminäun ätär maram. Ak Anut Näwäu karar iminewe. Ko sakau näwäu orip. Kos ak tawa akwarianik, ep näwäu uru känkurwarai itok. Kiro epar awarom, ak ko karar iminewe.

6 Amket opok, ai simnak 5 orip aiauk 2 toia oripas kau miäi. Anut nukas ai karar karar jekur kamwareäu. 7 Kiro karar wa, ko akan tapiaka urik karar karar erekapu ninarewon rau. Ak wa iminäu, Anut nukan amukup akas kiro ai eteinanak itimware rai. Anut ak kamwarai.”

Jisas nukan enip jou muraun onok.

(Matiu 10:32-33, 12:32, 10:19-20)

8 Jisas ätäiar awarowon, “Is epar awarom, inok roasir kos roasiret omnokou opok, ‘is kon jauk’ awaronuk, is Ro Nukan Mokois nais keseriar Anut nukan sarau eitek akan amiakap ‘kiro ro ko isan jai’ äiäm. 9 Owo ros roasiret omnokou opok isan jai rai wa awarai, isas nais keseriar Anut nukan sarau eitek akan amiakap ‘kiro ro ko isan jai’ rai wa äiäm.

10 Utianik, owo ro kos ämän aru Ro Nukan Mokoin enip opok monuk, Anut nukas kiro onok aru jäkäi murai. Owo ros jeje ämän Anut nukan Osou Näu nukan enkup ämän mai, Anut nukas kiro ron onok aru wa jäkäi murai.

11 Owo ros ak tururiäi owa, roat näunäu amiakap imware potona, ak araun ronkat sosop wa owau. 12 Sakau tai rawe. Anut nukan Osou Näus kiro ses opokar ak owo ämän aräun ätär marai.”

Aiauk sosop orip ro ko rauk käiewon.

13 Kar ros kiro roasiret erekapu turur rain opok siräumara, Jisas auruwon, “Näwäu, nas isan awai, aurta, kiro osap iken moniokos meieanik, utomti manowon inäi owamur.” 14 Jisas nukas ätäi auruwon, “Is awan osap pak, awaka pak inäi mataun kowau wa.” 15 Keseria, kos roasiret awarowon, “Ak jekur tai rawe, ak okoro omnokou pakan osapun woiakas wa wäu. Inok ro ko osap sosop orip ko kiro osap opakas totok awau rawaun wa owai.”

16 Kos ätäi totok ämän awarowon, “Kar ro ko osap sosop orip ro kon woia o sosop raiäu. 17 Kiro ro kon wou uruas ronkatemara, äieu, is owosäu, is okoro osap turur maun omoi wäpik. 18 Keseria, nukasar ronkatemara, äiewon, ‘Isan ou eteinak okoro erekapu uräi kureita, kar ou näwäu moita, kiro owa osap erekapu kuräm.’ 19 Kesermoi, kos äiäi, ‘Rusa, is o sosop orip, okon, is okoro o woisan sosop orip jeanik, nepipir rawam, Is sarau ätäi ätäi wa mam, erer raia, o an pak karar je je rawam.’ 20 Anut nukas kiro ro auruwon, ‘Na ronkat wäpik ro. Rusapai pututu na meieta, okoro osap erekapu inokos owai?’ 21 Inok ro ko osap sosop turur miäu, ko kiro onok keserai, ko Anut nukan amuk opok saruku ro rawai.”

Akan woiaka Anut opok karar mowe.

(Matiu 6:25-34)

22 Keseria, Jisas nukas kon tamareäu roat awarowon, “Ak akan enmaksau mesin ronkateanik, ‘Ik owo o jemoi, rawau?’ ‘Ik owo omjo takäu?’ keser wa äiäu, Totomaka kiro näwäu senes, o näwäu wäpik. Akan enmaksau näwäu senes, omjo kiro näwäu wa. 24 Ak ai raut apwarwe. Ak o uku wa weäi, ak o arianik, pote owa wa turur miäi. Kiro Anut nukasar o aronuk, jeäi. Akas kiro ai raut itimware rai. 25 Inok ro ak kamuk opok kon ronkat sosopus okoro omnokou opok omre rumuk rawaun itok? Ko keserau senek wa. 26 Ak onok eteinak keseraun itok warnuk, ak owon onok näwäu keseraun ronkatei?

27 Ak kurukan am musip aparwe. Ak sarau wa miäi, omjo nais akasar wa ate miäi. Utianik, is ak epar senes awarom, meter kamwareäwon ro Solomon ko kon omjo eposek miäwon, kiro omjo am musip eposek senek wa. 28 Kurukan amurik erar kiro Anut nukas omjo areäu. Kiro amurik rurisa rawai, kiro ariwa epis erekapu jerai. Kiro amurik erar raiäi kiro Anut nukas omjo areäu. Akan woiaka epar moin kiro eteinak! Ak äpu mowe, Anut nukas ak nais kamwareäu. 29 Keseria, ak woiaka aru wa mau, ak ronkat sosop o jaun wa mau. 30 Anut nukan ämän wa roiäi roat ak okoro omnokou pakan osap owaun ronkateäi. Iken momonek ko äpu kiro osap sarau orip, okon, kos ak arai. 31 Ak Anut nukan mena tonaun amke ronkatena, kos ätäi kiro osap erekapu ak arai.”

Ak omar oikan osap sosop turur mowe.

(Matiu 6:19-21)

32 Jisas nukas ätäiar äiewon, “Ak wa iminäu, mokoit iken momonek Anut nukas kiro osap sare mowon roasiret ko akan kamwareäu ro näwäu ronkatemoi, äiäi, kos kiro osap ak arai. 33 Akan osap erekapu karauk roat aroinai, aiauk oinai, kiro aiauk roat osap wäpik orip arowe. Ak akan woiaka jekur mowe, ak osap omar oikan sosop turur maun ronkatewe. Kiro opok kar osap wa itanäiei. Owon, kiro opok kar päu ros päu owaun tonau senek wa. Kar susurauk toneanik, kiro osap wa aru mai. 34 Keseria, owo mena nan osap turur miäum opok nan won nais kiro mena rau.”

Jisas nukas kon tamareäu roat jekur rawaun awarowon.

35 Jisas nukas ätäi awarowon, “Ak owo onok päi jekur kame rawe. Ak mer makoinai, arou aioinai, apu apari rawe. 36 Kar ro ko kon wau ori päursa, kon sarau ros kame raiäu senek keserwe. Kon ro näwäu pe im ut wenuk, kon sarau roat akas akan ro näwäu kurte pote im tue muraiei. 37 Kiro ro näwäus kon sarau roat apwaromara, näwäu nepipirai. Owon, ak ninau wa. Is epar senes awarom, kon omjo awau oi mianik, roasiret tanewe awareanik, o arai. 38 Kiro roat ak akan ro näwäu aparianik, nepipiraiei, ko pututu päi nais ak nepipiraiei.

39 Ak äpu, kar ou atak ro ko kiro päu ro kon owa päu owaun omre äpu maro, [ko wa ninai, ko awau tai raiäu.] Ko kiro ro inikernuk, kon owa wa uräi tonai. 40 Ak nais keseriar jekur kame rawe. Owon, Ro Nukan Mokoi ko sareper kowai, kon kowaun omre ak äpu wa.”

Sarau ro aru pak sarau ro eposek awan totok ämän.

(Matiu 24:45-51)

41 Pita nukas Jisas auruwon, “Näwäu, okoro totok ämän kiro ik aikom ra, roasiret erekapu awarom.” 42 Jisas nukas ätäi auruwon, “Inok sarau ro ko ronkat eposek orip ämän tainoriäu? Kiro ro karar kon kameäu ros sare monuk, kos karauk sarau roasiret kamwareanik, akan o are rawai. 43 Kiro sarau ro keser rawai, kon kameäu ro kounuk, ko nepipirai. 44 Is epar senes awarom, kiro sarau ro ko kon ro näwäus kon osap erekapu kamäun sare murai. 45 Utianik, kar sarau ro ko ronkat eposek wa, ko keser ronkatäi, ‘Isan kameiriäu ro ko kurte kowau utou.’ Kesermara, kos karauk sarau jaukut, akwaromara, ko an sakau jemara, rauk käi rawai. 46 Ko kesernuk kesernuk, kon kameäu ro sareper koumara, kiro ro mänkäsir oumara, woiaka epar mau wa roat akan mena emer kuräi.

47 Kiro sarau ro ko äpu kon ro näwäus sarau äsimorai, kiro sarau ro kurte wa manonuk, kiro sarau ro tätäi näwäu owai. 48 Utianik, kar sarau ro ko ro näwäu nukan ronkat äpu wa, sarau eposek wa monuk, kiro ro tätäi eteinak owai. Utianik, Anut nukas kar ro kon ipou opok osap kamäun miäu, tawa kiro ro pakan ätäi osap sosop owam rai aurai. Ko kar ro osap sosop senes kamäun miäu, ko kiro ro pakan ätäi osap senri owai.”

Jisas ko roasiret inäi maraun kowon.

(Matiu 10:34-36)

49 Jisas nukas äiewon, “Is okoro omnokou opok ep tukuraun koimin. Isan ronkat kiro ep jere potora, kiro eposek. 50 Is amke tätäi näwäu owam. Kiro usu kame rai, isan woi uru usu näwäu mora. 51 Akan ronkat is okoro omnokou pakan roasiret pak tamuräi rawaun koimin rai äiein. Wa senes is epar awarom, is okoro omnokou pakan roasiret atap atap inäiwaraun koimin. 52 Rusapai kar tupsiu pakan roasiret 5 orip inäiäiei. Roasiret 3 orip karaima inäianik, rawaiei, roasiret 2 orip ak karaima rawaiei. 53 Keseriar roat ak akan mokoit pak iwäi muratäiei, mokoit akas akan momonakat pak iwäi muratäiei. Asiret ak akan asinakut pak iwäi muratäiei. Asinakut ak akan aninakat pak iwäi muratäiei. Asiret ak akan pusirakat pak iwäi muratäiei, Pusirakat nais akas keseriar keseraiei.”

Owo onok päun ak äpu maiei.

(Matiu 16:2-3)

54 Jisas nukas roasiret awarowon, “Ak iou mokup näwäu kounuk, aparianik, akas ronkateäi, ‘Kiro om nai.’ Kiro ak epar äiäi, om neäu. 55 Ak urir pemara, roros orip penuk aparia, akas ‘Kiro san sakau päun ses’, äiäi. Kiro epar senes peäu. 56 Ak sät äiäi roat, ak omar aparia, kiro owo omre päun äpu miäi. Ak owoseanik, omre rusapai owo päun kiro ak äpu wa?”

Na nan iwäi jaun pak ämän jekur atower.

(Matiu 5:25-26)

57 Jisas ätäi äiewon, “Akasar jekur ronkatemoi, ämän jekur wa wasareäi. 58 Utianik, na kar ros na wasarewareäu ro nukan amukup imäisi potonuk, au apu opok pote räi, ämän jekur atower. Warnuk, kos na wasarewareäu ro opok imäisi potonuk, kos na polis nukan ipou opok musonuk, kos karapus owa kureisai. 59 Na kiro owas ätäi kasik naun erar wa äsimoisaiei. Utianik, na aiauk näwäu maun aisowon keseriar erekapu marota, epar na kasik utoisona, manam.”